Myös valmennuksessa ja henkilöstön kehittämisessä kysytään yhä useammin:
Voiko tekoäly korvata ihmisen valmentajana?
Mielestäni tämä ei ole kaikkein kiinnostavin kysymys.
Paljon tärkeämpää olisi kysyä:
Miten ihminen ja tekoäly voivat yhdessä tehdä valmennuksesta vaikuttavampaa ja useamman ihmisen saavutettavissa olevaa?
Tekoälyn ja ihmisvalmentajan vahvuudet ovat erilaisia. Kun ymmärrämme nämä erot, voimme alkaa rakentaa uudenlaista henkilöstön kehittämisen mallia.
Ihmisvalmentajan arvo ei synny vain tiedosta
Hyvä valmentaja ei ole pelkästään henkilö, joka tietää paljon johtamisesta, vuorovaikutuksesta tai ihmisten käyttäytymisestä.
Hänen arvonsa syntyy myös kyvystä kuunnella, ymmärtää ja tulkita tilanteita.
Kokenut valmentaja tunnistaa usein asioita, joita valmennettava ei itse huomaa.
Hän osaa kysyä oikean kysymyksen oikealla hetkellä, haastaa ajattelua ja auttaa tarkastelemaan tilannetta uudesta näkökulmasta.
Valmennuksessa syntyvä luottamus mahdollistaa myös vaikeiden asioiden käsittelyn.
Esimerkiksi johtamiseen liittyvät haasteet eivät aina ole yksinkertaisia ongelmia, joihin löytyy yksi oikea vastaus.
Niihin liittyy ihmisiä, tunteita, organisaatiokulttuuria ja erilaisia näkökulmia.
Ihmisvalmentajan vahvuus on kyky käsitellä tätä kokonaisuutta yhdessä valmennettavan kanssa.
Tekoäly voi tukea monia samoja prosesseja, mutta sen ei pidä olettaa ymmärtävän ihmisen kokemusta samalla tavalla kuin toinen ihminen.
Tekoälyn vahvuus on jatkuvuus ja saavutettavuus
Ihmisvalmennuksen yksi suurimmista haasteista liittyy sen saatavuuteen.
Valmentajan aikaa on rajallisesti.
Henkilökohtainen valmennus on myös suhteellisen kallista, minkä vuoksi sitä tarjotaan usein vain rajatulle henkilöstöryhmälle.
Mutta kehittymisen tarve ei rajoitu johtoryhmään tai avainhenkilöihin.
Myös uudet esihenkilöt, asiantuntijat, tiiminvetäjät ja muut työntekijät kohtaavat jatkuvasti tilanteita, joissa valmennuksellisesta tuesta voisi olla hyötyä.
Tässä tekoäly voi tuoda merkittävän muutoksen.
AI-pohjainen digitaalinen valmennus voi olla käytettävissä silloin, kun käyttäjä sitä tarvitsee.
Se voi auttaa valmistautumaan haastavaan keskusteluun, esittää reflektoivia kysymyksiä, tarjota erilaisia näkökulmia ja auttaa soveltamaan aikaisemmin opittua.
Tuki ei ole sidottu valmentajan kalenteriin tai seuraavaan sovittuun tapaamiseen.
Ihminen tuo syvyyttä. AI tuo jatkuvuutta ja saavutettavuutta.
Tämä on mielestäni yksi kiinnostavimmista mahdollisuuksista henkilöstön kehittämisessä.
Mitä tapahtuu valmennustapaamisten välillä?
Ajatellaan esihenkilöä, joka osallistuu kuuden kuukauden johtamisvalmennukseen.
Hän tapaa valmentajansa kerran kuukaudessa.
Tapaamisissa käsitellään johtamiseen liittyviä haasteita, asetetaan tavoitteita ja pohditaan uusia toimintatapoja.
Valmennus voi olla erittäin laadukasta.
Mutta entä tapaamisten väliset viikot?
Esihenkilö kohtaa työssään tilanteita, joissa hänen pitäisi soveltaa opittua.
Hän valmistautuu vaikeaan palautekeskusteluun.
Hän huomaa tiimipalaverin jälkeen, ettei onnistunut osallistamaan kaikkia.
Hän joutuu tekemään päätöksen, joka herättää vastustusta.
Juuri näissä tilanteissa tapahtuu merkittävä osa oppimisesta.
Mutta valmentaja ei yleensä ole silloin paikalla.
Digitaalinen AI-valmennus voi auttaa täyttämään tätä väliä.
Ennen tilannetta käyttäjä voi keskustella vaihtoehdoista ja valmistautua.
Tilanteen jälkeen hän voi reflektoida omaa toimintaansa.
Seuraavassa ihmisvalmentajan tapaamisessa näitä kokemuksia voidaan käsitellä syvällisemmin, käyttäjän niin halutessa ja tietoja asianmukaisesti käsitellen.
Näin valmennus ei muodostu vain erillisistä tapaamisista.
Siitä voi tulla jatkuva prosessi, jossa oppiminen, harjoittelu ja reflektio kulkevat mukana työn arjessa.
AI ei tarvitse aina antaa vastausta
Tässä on tärkeää ymmärtää myös tekoälyn rooli valmennuksessa.
Generatiivinen tekoäly on erittäin hyvä tuottamaan vastauksia.
Mutta valmennuksessa nopea vastaus ei aina ole paras tapa auttaa ihmistä.
Jos esihenkilö kysyy tekoälyltä, miten hänen pitäisi ratkaista haastava tilanne tiimissään, AI voisi tarjota suoraan toimintasuosituksen.
Valmennuksellisesta näkökulmasta voi kuitenkin olla hyödyllisempää aloittaa kysymyksillä:
Mitä haluat tilanteessa saavuttaa?
Miten uskot muiden osapuolten kokevan tilanteen?
Mitä vaihtoehtoja olet jo harkinnut?
Mitä seurauksia eri toimintatavoilla voisi olla?
Tällöin tekoäly ei vain tarjoa tietoa.
Se auttaa käyttäjää jäsentämään ajatuksiaan, tarkastelemaan vaihtoehtoja ja muodostamaan oman näkemyksensä.
Tämä on tärkeä ero.
Valmennuksellisen AI tehtävä ei ole tehdä päätöksiä ihmisen puolesta, vaan auttaa ihmistä ajattelemaan ja toimimaan paremmin.
Ihmisen ja AI työnjako voi muuttua tilanteen mukaan
Kaikki kehittämisen tilanteet eivät tarvitse samanlaista tukea.
Jos käyttäjä haluaa palauttaa mieleensä aikaisemmin opitun asian, digitaalinen palvelu voi olla riittävä.
Jos hän haluaa valmistautua tulevaan keskusteluun, AI voi auttaa harjoittelemaan ja tarkastelemaan vaihtoehtoja.
Jos hän haluaa reflektoida omaa toimintaansa, AI voi esittää kysymyksiä ja auttaa jäsentämään kokemusta.
Mutta jos tilanne liittyy esimerkiksi vakavaan työyhteisökonfliktiin, henkilökohtaiseen kriisiin tai monimutkaiseen johtamishaasteeseen, ihmisen osallistuminen voi olla välttämätöntä.
Tärkeintä ei siis ole valita ihmisen ja tekoälyn välillä.
Tärkeintä on tunnistaa, millaista tukea käyttäjä tarvitsee.
Hyvin suunnitellussa henkilöstön kehittämisen mallissa digitaalinen tuki, henkilökohtainen valmennus ja muut kehittämisen palvelut voivat täydentää toisiaan.
Teknologian tehtävänä ei ole korvata kaikkea ihmisten välistä vuorovaikutusta.
Sen tehtävänä on mahdollistaa tarkoituksenmukainen tuki oikeaan aikaan.
Voiko henkilökohtaisesta valmennuksesta tulla koko henkilöstön mahdollisuus?
Perinteisesti henkilökohtainen valmennus on ollut monissa organisaatioissa erityisesti johdon ja avainhenkilöiden käytettävissä.
Tämä on ymmärrettävää, koska henkilökohtainen valmennus vaatii aikaa ja resursseja.
Digitaalisuus ja tekoäly voivat kuitenkin muuttaa tätä asetelmaa.
Kun osa valmennuksellisesta tuesta voidaan tarjota digitaalisesti, henkilökohtaisempaa kehittämistä voidaan tuoda suuremman henkilöstöjoukon saataville.
Se ei tarkoita, että jokaisella työntekijällä olisi oma ihmisvalmentaja.
Se tarkoittaa, että yhä useammalla voisi olla mahdollisuus saada valmennuksellista tukea silloin, kun tarve syntyy.
Tämä on erityisen kiinnostava mahdollisuus pienille ja keskisuurille yrityksille.
Niissä henkilöstön kehittämiseen ei välttämättä ole käytettävissä suurta HRD-organisaatiota tai resursseja laajoihin henkilökohtaisiin valmennusohjelmiin.
AI-tuettu digitaalinen valmennus voi auttaa rakentamaan jatkuvampaa kehittämistä ilman, että asiantuntijatyön ja kustannusten tarvitsee kasvaa samassa suhteessa käyttäjämäärän kanssa.
Coach4Works – ihmisen ja tekoälyn vahvuudet yhdessä
Tämä ajattelu ohjaa myös Coach4Worksin kehittämistä.
Haluamme rakentaa henkilöstön kehittämisen ympäristöä, jossa digitaalinen oppiminen, vuorovaikutteinen AI ja ihmisten tarjoamat valmennuspalvelut voivat täydentää toisiaan.
AI Engage on yksi askel tähän suuntaan.
Sen avulla kehitämme Coach4Worksia staattisesta sisällöstä kohti vuorovaikutteisempaa digitaalista valmennusta.
Tavoitteena on, että käyttäjä voi keskustella sisällöistä, pohtia omaa tilannettaan, reflektoida kokemuksiaan ja saada tukea opitun soveltamiseen.
Ihmisvalmentajilla ja muilla kehittämisen asiantuntijoilla säilyy tärkeä rooli erityisesti niissä tilanteissa, joissa tarvitaan syvempää henkilökohtaista vuorovaikutusta ja asiantuntemusta.
Emme ajattele tekoälyä ihmisvalmennuksen korvaajana.
Näemme sen mahdollisuutena laajentaa valmennuksellisen tuen saatavuutta ja tehdä henkilöstön kehittämisestä jatkuvampaa.
Tulevaisuuden kysymys ei ole ihminen vai AI
Henkilöstön kehittämisen tavoitteena ei ole järjestää mahdollisimman paljon koulutuksia, tuottaa mahdollisimman paljon sisältöä tai ottaa käyttöön mahdollisimman kehittynyttä teknologiaa.
Tavoitteena on auttaa ihmisiä kehittämään osaamistaan ja muuttamaan toimintaansa.
Tämän tavoitteen saavuttamisessa tarvitsemme edelleen ihmisiä, valmentajia ja asiantuntijoita.
Mutta voimme myös hyödyntää teknologiaa tavalla, joka tuo oppimisen ja valmennuksellisen tuen lähemmäksi jokapäiväistä työtä.
Siksi kysymys “Korvaako AI valmentajan?” johtaa mielestäni helposti väärään keskusteluun.
Paljon tärkeämpää olisi kysyä:
“Miten yhdistämme ihmisen ja tekoälyn vahvuudet niin, että mahdollisimman moni saa tarvitsemansa tuen ja oppiminen muuttuu toiminnaksi?”
Tulevaisuuden henkilöstön kehittämisen kilpailuetu ei välttämättä synny siitä, kuinka paljon pystymme automatisoimaan.
Se voi syntyä siitä, kuinka hyvin pystymme yhdistämään teknologian tehokkuuden ja ihmisen osaamisen.
Sillä lopulta kyse ei ole teknologiasta.
Kyse on ihmisten kehittymisestä.