Työelämä on muuttunut merkittävästi viime vuosina.
Silti monessa organisaatiossa johtaminen perustuu edelleen pitkälti samaan malliin kuin ennen:

  • asetetaan tavoitteet
  • seurataan tekemistä
  • mitataan tuloksia
  • puututaan poikkeamiin

Tämä malli tuottaa kyllä toimintaa. Ihmiset tekevät työnsä, projektit etenevät ja raportit täyttyvät.

Mutta yksi tärkeä kysymys jää usein kysymättä:

Rakentaako tämä aidosti sitoutuneita, vastuuta kantavia ja innostuneita ihmisiä?

Usein ei.

Ihminen ei sitoudu tehtävään — vaan tunteeseen

Moni organisaatio keskittyy johtamaan tekemistä.
Huomattavasti harvempi johtaa tunnetta.

Tällä on suuri merkitys, koska ihminen ei sitoudu vain tehtäviin tai tavoitteisiin. Ihminen sitoutuu kokemukseen siitä, miltä työn tekeminen tuntuu.

Huippusuoritukset syntyvät harvoin pelkästä kontrollista tai seurannasta. Ne syntyvät silloin, kun ihmiset kokevat:

  • olevansa merkityksellisiä
  • kykenevänsä onnistumaan
  • kuuluvansa joukkoon
  • omistavansa työnsä ja tavoitteensa

Kun nämä kokemukset vahvistuvat, muuttuu myös ihmisten tapa toimia.

Miksi pelkkä tekemisen johtaminen ei enää riitä?

Kun johtaminen keskittyy vain suorituksiin ja tehtäviin, seurauksena on usein:

  • varovaisuutta
  • minimisuorittamista
  • vastuun siirtelyä
  • tunne siitä, että “teen vain työni”

Ihmiset tekevät sen, mitä vaaditaan — mutta eivät juuri enempää.

Sen sijaan organisaatioissa, joissa johdetaan myös tunnetta, alkaa näkyä erilaisia ilmiöitä:

  • ihmiset uskaltavat enemmän
  • ottavat enemmän vastuuta
  • sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin
  • kokevat ylpeyttä työnsä jäljestä

Tämä näkyy suoraan yhteistyössä, ilmapiirissä ja lopulta myös tuloksissa.

Tunteiden johtaminen ei ole pehmeyttä

Työelämässä tunteista puhuminen saatetaan edelleen nähdä “pehmeänä” johtamisena.

Todellisuudessa tunteiden johtaminen on yksi tehokkaimmista tavoista parantaa suorituskykyä ja tuloksia.

Ihmiset eivät anna parastaan ympäristössä, jossa:

  • he kokevat epävarmuutta
  • heidän osaamistaan epäillään
  • onnistumisia ei huomata
  • työ tuntuu merkityksettömältä

Mutta kun esihenkilö onnistuu vahvistamaan:

  • turvallisuuden tunnetta
  • kyvykkyyden kokemusta
  • arvostuksen tunnetta
  • yhteistä tarkoitusta

alkaa näkyä jotain merkittävää:

  • rohkeampaa ajattelua
  • parempaa yhteistyötä
  • enemmän vastuunkantoa
  • vahvempaa omistajuutta
  • parempia tuloksia

Tunteiden johtaminen ei siis korvaa tavoitteita, vaatimuksia tai suoritusjohtamista.

Se tekee niistä vaikuttavampia.

Parhaat johtajat johtavat myös energiaa ja kokemusta

Hyvä johtaminen ei ole vain sitä, että ihmiset tietävät mitä tehdä.

Parhaimmillaan johtaminen on sitä, että ihmiset haluavat tehdä parhaansa — myös silloin, kun kukaan ei katso.

Parhaat esihenkilöt eivät johda vain kalenteria, tehtäviä ja tavoitteita.
He johtavat energiaa, ilmapiiriä ja kokemusta siitä, miltä työn tekeminen tuntuu.

Ja juuri sillä on valtava vaikutus organisaation suorituskykyyn.

Koska lopulta ihmiset muistavat paljon pidempään sen, miltä työ tuntui, kuin mitä heiltä vaadittiin.

Millaisen tunteen sinun johtamisesi jättää?

Johtamisen vaikutus näkyy aina ihmisissä.
Ja ihmisten kokemus näkyy lopulta myös organisaation tuloksissa.

Siksi yksi tärkeimmistä johtamisen kysymyksistä kuuluu:

Millaisen tunteen ihmiset saavat sinun johtamisestasi?